Tavoitteenamme on tutustumiskäytänteiden myötä varmistaa lapselle turvallinen ja onnistunut aloitus sekä vahvistaa vanhemman luottamusta.

Tutustumiseen kannattaa varata aikaa. Tulevaan muutokseen on hyvä suhtautua mahdollisimman positiivisesti, vaikka ero lapsesta ja huoli lapsen pärjäämisestä ovat varmasti päällimmäisinä.  Vanhemman sanat, eleet ja tunteet vaikuttavat aina lapseen.

Lapselle aloitus tarkoittaa irtautumista tutusta kotiympäristöstä ja vanhemman jatkuvasta läsnäolosta. Tämä voi aiheuttaa lapselle levottomuutta, itkuisuutta ja totuttua suurempaa tarvitsevuutta. Eroikävää ilmaiseva lapsi oppii kuitenkin luottamaan, että kaikki sujuu hyvin, kun aikuiset hänen lähellään ovat mahdollisimman luottavaisia sekä kykenevät kannattelemaan lasta.

Lapsen aloitus varhaiskasvatuksessa toteutuu seuraavien vaiheiden kautta

Palvelusopimus 
Kun olette vastaanottaneet lapselle myönnetyn paikan, on aika laatia lapsen varhaiskasvatusta koskeva palvelusopimus. Palvelusopimuksen ja siihen liittyvän keskustelun käy päiväkodin johtaja tai apulaisjohtaja. Palvelusopimuksen sisältö koskee vain vanhempia eikä lapsen mukanaoloa vielä tarvita. Palvelusopimuskeskustelu voidaan käydä myös video- tai puhelinyhteydellä.  Lisätietoa esimerkiksi asiakasmaksuista ja tulotietojen toimittamisesta saat täältä Varhaiskasvatuksen asiakasmaksut – orimattila.

Aloituskeskustelu 
Kanssanne sovitaan aloituskeskusteluaika esimerkiksi palvelusopimuksen yhteydessä. Aloituskeskustelu käydään lapsenne ryhmään tutustumisesta vastaavan opettajan, sosionomin tai lastenhoitajan kanssa. Tässä keskustelussa vanhemmilla on mahdollisuus kertoa lapsestaan ja kysyä mistä tahansa mieltä askarruttavasta aloitukseen liittyen. Aloituskeskustelu käydään päiväkodilla tai perhepäivähoitopaikassa. Lapsen on mahdollista olla mukana jo ensimmäisellä käynnillä. Toisinaan taas ensimmäinen käynti tulevassa varhaiskasvatuspaikassa on niin uutta ja mielessä niin paljon kysymyksiä, että lapsi kannattaa ottaa mukaan vasta seuraavalla kerralla.

Tutustuminen varhaiskasvatuspaikkaan yhdessä vanhemman kanssa 
Tutustumisjakso on usein noin viikon mittainen mutta voi vaihdella lapsen ja perheen tarpeen mukaan ollen viikkoa pidempi tai lyhyempi. Vanhempi on lapsen mukana. Kerrallaan paikalla ollaan enintään noin 1-2 tunnin ajan osallistuen arjen eri toimintoihin. Lapsen tulee saada tutkia ja tunnustella uusia leluja, omaa lokeroa, ryhmätiloja, ruoka- ja nukkumapaikkaa sekä pihaa. Toimintamme on avointa ja esittelemme sitä mielellämme.  Jos tutustumiskäynti osuu ruokailuaikaan, tarjoamme ruuan lapselle.

Elokuussa aloitettaessa on hyvä huomioida, että tutustuminen ei ole mahdollista heinäkuussa päiväkotien ollessa suljettuina. Tutustumiskäynnit kesäkuussa ovat mahdollisia mutta pienen lapsen totutellessa uuteen tarvitaan tuoreita kokemuksia ja muistikuvia.  Suosittelemme siis varaamaan tutustumisaikaa elokuun alkuun ja aloittamaan varhaiskasvatuksessa elokuun edetessä.  Samoin tammikuussa aloitettaessa, tutustumiset eivät ole mahdollisia joulun ja uudenvuoden viikoilla, päiväkotien ollessa suljettuina. Suosittelemme, mikäli mahdollista, siirtämään varsinaista aloitusta tammikuun alkupuolelle, jolloin tutustuminen toteutuu päiväkotien avautuessa loppiaisen jälkeen.

Aloittaminen ja ensimmäiset päivät 
Kotiympäristöstä voi olla hyvä siirtää joitakin rutiineja varhaiskasvatukseen. Lapsi voi ottaa mukaan unilelun, muun lohtua tuovan asian tai vaikka valokuvan, jota voidaan yhdessä katsella.  Aamun itkun tai tunnemyrskyn tullessa, vanhemman ei kannata pitkittää lähtöään. Tarjoamme lapselle aina syliä ja turvaa.  Eroikävä hellittää usein hyvin pian ja vanhemman kadotessa näkyvistä lapsi suuntautuu leikkeihin. Pyrimme välittämään ensimmäisistä päivistä kuvia ja tietoa hieman enemmän. Alun jälkeen siirrymme hakutilanteessa kerrottaviin lyhyempiin kuulumisiin. Usein hakutilanne on nopea ja vanhempi haluaa erityisesti tietää lapsen syömisestä ja nukkumisesta. Esittelemme toimintaamme myös sanoin ja kuvin eri viestikanavissa, ryhmätilojen eteisissä ja seinillä. Sisätiloihimme saa lasta haettaessa käydä tutustumassa peremmälläkin.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laadinta
Aloituskeskustelussa kirjataan muistiin huoltajien ajatuksia ja toiveita varhaiskasvatuksen aloitukseen liittyen. Aloituskeskustelua hyödynnetään noin 2 kuukauden kuluttua aloituksesta kirjattavassa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseksi kanssanne sovitaan vasukeskusteluaika. Tämän jälkeen lapsen omaa vasua arvioidaan ja päivitetään ainakin kerran vuodessa lapsen varhaiskasvatuksessa oloajan.

Tältä sivulta löydän myös varhaiskasvatuksen pysyväistiedotteet. Huomaathan seurata aktiivisesti Edlevon ajankohtaistiedotusta.