Hyppää sisältöön

[21.2.2022]

Vuonna 2020 Suomessa oli lähes 1,3 miljoonaa 65 vuotta täyttänyttä tai vanhempaa kansalaista. Siis joka viides suomalainen mies ja joka neljäs suomalainen nainen oli 65 vuotta täyttänyt tai vanhempi. 65+-vuotiaiden osuus orimattilalaisista oli vastaavana aikana 25,6 %. Väestön ikärakenteen muutos on seuraavien vuosikymmenten aikana niin merkittävä, että se vaikuttaa koko yhteiskuntaan ja kaikkiin toimijoihin, myös kirjastoon.

65+-kirjastopalvelut materiaalia

65+ on heterogeeninen joukko yksilöitä

Kirjaston palvelut ja koko toimintakulttuuri perustuvat asiakkaiden tarpeisiin. Orimattilan kaupunki ei tällä hetkellä tiedä minkälaisia kirjastopalveluita 65+-vuotiaat kaupunkilaiset kokevat tarvitsevansa. Näitä tarpeita ja myös toiveita pyritään selvittämään syyskuussa 2021 alkaneella Aluehallintoviraston rahoittamalla ”Orimattilan omat 65+-kirjastopalvelut”-kehittämishankkeella.

Vaikka hankkeelle on asetettu kohderyhmäksi ”65+”, olemme hyvin tietoisia siitä, että 65+-vuotiaat eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä vaan heterogeeninen joukko yksilöitä erilaisissa elämäntilanteissa. Kirjastopalvelujenkin kannalta on aivan eri asia olla 65+-vuotias, ketterä, menevä ja tekevä tuore eläkeläinen, kuin 85+-vuotias, jolloin ikääntymismuutokset usein jo haittaavat pääsemistä ja tekemistä. Menestyvä kirjasto osaa kuitenkin kohdata kaikki asiakasryhmänsä ja kohdistaa resurssinsa tasapuolisesti. Mutta sitä varten se tarvitsee tietoa.

Vaiheittain kohti Orimattilan omia 65+ -kirjastopalveluja

”Orimattilan omat 65+ -kirjastopalvelut”-hankkeen tavoitteena on siis luoda kirjastolle oma 65+-palveluiden konsepti, malli ikäystävällisistä kirjastopalveluista, kuluvan vuoden loppuun mennessä. Tämän palvelukokonaisuuden valmiiksi asti kehittäminen tapahtuu portaittain. Tällä hetkellä käynnissä olevan ensimmäisen vaiheen aikana pyritään 65+-vuotiaita osallistamalla selvittämään:

  • mitä 65+-vuotiaat orimattilalaiset itse haluavat kirjastolta ja sen palveluilta
  • mitä he eivät halua
  • missä kirjasto heidän mielestään onnistuu jo hyvin
  • missä kirjasto onnistuu heikommin
  • mitä olemassa olevilla resursseilla voitaisiin tehdä paremmin
  • mitä pitäisi tehdä, jotta nykyistä useampi 65+-vuotias käyttäisi kirjastopalveluita
  • mitkä asiat tulisi huomioida erityisesti 75+ ja 85+ -vuotiaiden kirjastopalveluissa
  • minkälainen olisi kirjastotila, joka 65+-vuotiaiden, siis teidän, mielestänne olisi mukava, houkutteleva ja turvallinen

Hankkeelle on anottu Aluehallintovirastolta jatkorahoitusta, mutta päätöstä jatkosta ei ole vielä tullut.

Toisessa vaiheessa, 2022–2024, palvelukonsepti on tarkoitus pilotoida, eli ottaa koekäyttöön. Ja viimeistään vuonna 2024 olisi kokeiluvaiheen palautteen perusteella päivitetty palvelukonsepti tarkoitus vakiinnuttaa osaksi kirjaston jokapäiväistä toimintaa.

Mitä hankkeella tavoitellaan?

Mitä ”Orimattilan omat 65+ -kirjastopalvelut”-hankkeella sitten tavoitellaan? Hankehakemuksessa tavoitteiksi on kirjattu seuraavaa:

  • lisätä 65+-vuotiaiden orimattilalaisten mahdollisuutta käyttää kirjastopalveluita
  • kaventaa eroja 65+-vuotiaiden osallistumismahdollisuuksissa
  • laajentaa 65+-vuotiaiden saamia kirjastopalveluita
  • tavoittaa 65+-vuotiaita orimattilalaisia, joiden mahdollisuudet käyttää pääkirjaston tai kirjastoauton palveluita ovat rajalliset
  • aktivoida ja osallistaa 65+ -vuotiaita orimattilalaisia kirjastopalveluiden osalta ja edistää heidän terveyttään ja hyvinvointiaan
  • rohkaista 65+ -vuotiaita orimattilalaisia esittämään omia toiveitaan kirjastopalveluiden kehittämiseksi
  • lisätä kaupungin eri toimialasektorien välistä yhteistyötä sekä alueellista kuntien, yhdistysten ja muiden toimijoiden hallintorajat ylittävää monialaista yhteistyötä 65+ -vuotiaiden orimattilalaisten kirjastopalveluiden kehittämisessä
  • toteuttaa Lakia yleisistä kirjastoista sekä Opetus ja kulttuuriministeriön vuoteen 2025 ulottuvaa kulttuuripolitiikan strategiaa, etenkin sen ”Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin” nimisen tavoitealueen keskeistä tavoitetta, joka kuuluu ”Osallisuus kulttuuriin on lisääntynyt ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa ovat kaventuneet.”

Monimuotoista hyvinvointia kirjastosta

Nykykirjasto voi olla niin paljon muutakin kuin kirjavarasto tai lehtilukusali. Se voi olla kuntalaisten yhteinen olohuone, aktiivinen ja elämää sykkivä erilaisten näyttelyiden, tapahtumien, luentojen ja kerhojen pitopaikka. ”Orimattilan omat 65+-kirjastopalvelut”-hankkeen kirjastokyselyllä pyrimme saamaan tietoa siitä, mitä orimattilalaiset ikäihmiset toivoisivat oman kirjaston olevan ja tarjoavan.

Meidän toiveissamme on, että tavoittaisimme tällä projektilla ja kyselyllä myös kirjastoa käyttämättömiä 65+-vuotiaita, sillä meidän mielestämme kirjastolla voisi parhaimmillaan olla merkittävä rooli kaikkien 65+-vuotiaiden hyvinvoinnin, niin kulttuurisen kuin muunkinlaisen hyvinvoinnin, lisääjänä sekä aktiivisen kansalaisuuden, itsenäisen elämän, itsensä kehittämisen ja oppimisen sekä osallisuuden turvaajana.

Kirjastolla voisi olla rooli myös ikääntyneiden elämänlaatua parantavan yhteisöllisyyden lisäämisessä ja yksinäisyyden vähentämisessä. Tutkimustiedonkin mukaan johonkin yhteisöön kuuluminen ja yhteiseen toimintaan osallistuminen tuo ikäihmisen elämään yleistä hyvinvointia ja merkityksellisyyttä sekä vahvistaa osallisuutta.

Eräs keino edistää hyvinvointia ja merkityksellisyyden kokemusta on vapaaehtoistyö. Kansallinen ikäohjelma 2030 esittää tavoitteenaan, että julkinen sektori tunnistaa, kannustaa ja mahdollistaa vapaaehtoisuutta. Se tapahtuisi luomalla sektorirajoja ylittäviä, yhteistyötä parantavia ja vapaaehtoisuutta tukevia rakenteita, jotka hyödyttäisivät niin yhteiskuntaa kuin vapaaehtoisiakin.

Nuoremmat eläkeläiset halutaan myös Orimattilan kirjastossa nähdä Ikäystävällinen Orimattila -suunnitelman hengessä voimavarana, joka voisi jatkossa ottaa vastuuta 65+- kirjastopalvelujen keskeisenä yhteistyötahona ja jonka avulla ikäihmisten räätälöityjä kirjastopalveluja olisi mahdollista tuottaa sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi.

Mitä hankkeessa tapahtuu?

Koronapandemia on haitannut ”Orimattilan omat 65+-kirjastopalvelut” -hanketta, kuten kaikkea muutakin toimintaa. Suunniteltuja osallisuustyöpajoja ei ole voitu järjestää, eikä muitakaan henkilökohtaisia kohtaamisia edellyttäviä tapaamisia tai tilaisuuksia.

Ensimmäisessä vaiheessa 65+-vuotiaat voivat olla terveysturvallisesti kehittämässä Orimattilan omia 65+-kirjastopalveluja vastaamalla 65+-kirjastokyselyyn joko verkossa tai paperimuodossa. Kyselyn verkko-osoite on https://bit.ly/kuusviisplus.

65+-kirjastokysely on melko laaja ja yksityiskohtainen. Sillä pyritään kartoittamaan 65+-vuotiaiden tämänhetkistä kirjastonkäyttöä, kirjastopalveluiden tuntemusta ja niiden käyttöä sekä tyytyväisyyttä palveluihin, tiloihin ja kokoelmaan. Kyselyllä kartoitetaan myös kiinnostusta erilaisiin tapahtumiin, toiveita palveluiden ja tapahtumien suhteen, ajatuksia kirjaston näkyvyydestä sekä toiveita palveluiden suhteen siinä vaiheessa, kun itse ei enää pääse käymään kirjastossa. Kyselyn voi palauttaa nimettömänä, mutta halutessaan voi antaa yhteystietonsa, jotta voimme ottaa yhteyttä mahdollisten tulevien kehittämistilaisuuksien tiimoilta.

Toinen terveysturvallinen tapa kehittää on osallistua Unelmien kirjasto -kirjoituskilpailuun. Kirjoittaa voi 11.3. asti. Pääpalkintona voittajalle on museokortti, jonka arvo on tällä hetkellä 74 euroa. Me hankkeessa ajattelemme, että unelmakirjastotekstit kyselyvastauksien rinnalla olisivat tienviittoja matkalla kohti Orimattilan omia, saavutettavia ja ikäystävällisiä, 65+-kirjastopalveluita. Unelmien kirjastoa emme uskalla luvata, mutta unelmien viitoittamalle tielle on mahdollista tosielämässäkin astua.

14.2. lähtien on uutena kehittämisen muotona tullut mukaan mahdollisuus kirjastokävellä. 65+-vuotiaat ovat kirjastokokemuksensa kokemusasiantuntijoita ja jakamalla yhden tavanomaisen kirjastokäynnin projektityöntekijän kanssa, ”Orimattilan omat 65+-kirjastopalvelut”-hanke saisi ensiarvoista kokemustietoa siitä, miten Orimattilan kirjasto tällä hetkellä 65+-vuotiaitaan palvelee ja mitä voisimme tehdä paremmin. Toivomme kovasti, että kävelykumppaneiksi ilmoittautuisi myös 75+ ja 85+ ikäryhmien edustajia.

Paperimuotoisen kirjastokyselyn ja hankkeen esitteitä, joista löytyvät projektityöntekijän yhteystiedot, saa kirjastosta ja kirjastoautosta. Toivomme, että orimattilalaiset ottaisivat yhteyttä matalalla kynnyksellä. Kannattaa myös seurata kirjaston ilmoittelua, jos ”Orimattilan omat 65+-kirjastopalvelut”-hanke kiinnostaa. Toiveissa on, että koronarajoitusten poistumisen myötä, tämän kevään aikana, olisi mahdollista järjestää jokunen yhteinen kehittämistilaisuuskin.

Kyselyn testaajat ja julkaistuun kyselyyn jo vastanneet, ovat kaikki olleet varsin tyytyväisiä Orimattilan kirjaston palveluihin, mutta aina on parantamisen varaa. Kehittämisiin!

______

Lisätään elämää vuosiin 

Elamaa vuosiin[1.3.2022]

Ikä- ja muistiystävällinen ympäristö takaa ikääntyneelle mahdollisuuksia käyttää niin fyysistä kuin henkistä kyvykkyyttään pitkälle vanhuuteen ja auttaa sopeutumaan ikääntymisen tuomiin toimintakykyvajauksiin. Ikäsyrjintää vastustamalla pyritään puolestaan luomaan maailma, joka kuuluu tasapuolisesti kaikenikäisille. 

Hyvän ikääntymisen vuosikymmen 2021–2030

YK julisti 14.12.2021 yleiskokouksessaan tämän vuosikymmenen (2021–2030) terveen ikääntymisen vuosikymmeneksi (the Decade of Healthy Ageing). Päätöslauselman (75/131) mukaan Maailman terveysjärjestö WHO vastaa teemavuoden toimeenpanosta yhteistyössä muiden YK:n alajärjestöjen kanssa. Maiden hallituksia, kansainvälisiä ja paikallisia järjestöjä, kansalaisyhteiskuntaa, yrityssektoria, akateemista maailmaa sekä tiedotusvälineitä kehotetaan aktiivisesti tukemaan teemavuosikymmenen tavoitteita. Maailman terveysjärjestön pääjohtajan mukaan yhteistyöllä ”ei pelkästään lisätä elinvuosia, vaan lisätään elämää vuosiin”.

Terveys toki määrittää pitkälle kokemustamme ikääntymisestä, mutta se ei kata ikääntymisen koko kokemusta. Kattavampi suomennos teemavuodelle olisikin ”hyvän ikääntymisen vuosikymmen”, sillä teemavuoden neljästä päätavoitteesta kaksi, ikäystävälliset ympäristöt ja ikäsyrjinnän vastustaminen, eivät suoraan liity terveyteen. Teemavuoden aloitteilla ja hankkeilla pyritään siis luomaan ympäristöjä, jotka tukevat hyvää ikääntymistä sekä muokkaamaan ikään, ikääntymiseen ja ikäihmisiin liittyviä ajatuksiamme, tunteitamme ja käyttäytymistämme.

Ikäystävällinen ympäristö on myös muistiystävällinen ympäristö

Ikäystävällinen ympäristö on turvallinen, esteetön, selkeä ja helppokäyttöinen. Tärkeää on, että ikäystävällisyys ei toteudu vain suunnittelupöydällä vaan että ikäihmiset myös itse kokevat ympäristönsä turvalliseksi. Ikäystävällisessä ympäristössä kulkuväylät ovat johdonmukaisia, riittävän leveitä, hyvin valaistuja sekä materiaaleiltaan apuvälineille soveltuvia. Ulkotilat ovat toimivia ja helposti kunnossapidettäviä. Ikäystävällisestä ympäristöstä on minimoitu erilaiset vaaratilanteita aiheuttavat tekijät, kuten vaikkapa liian nopeasti vaihtuvat jalankulkuvalot.  Turvalliseksi koetut ja esteettömiksi toteutetut ympäristöt edistävät ikäihmisten itsenäistä suoriutumista ja aktiivista elämää.

Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä (THL) ja muistisairaiden lukumäärän odotetaan edelleen voimakkaasti kasvavan, kun ihmiset elävät yhä pidempään.  Muistisairaudet ja ikääntyminen ovat ilmiöitä, jotka myös alueellisesti esiintyvät rintarinnan. Muistisairaus saattaa jo sairauden alkuvaiheessa hankaloittaa liikkumista kodin ulkopuolella, sillä sairaus vaikuttaa tiedolliseen toimintakykyyn, vaikeuttaa kykyä vastaanottaa aistien välittämää tietoa, tuo vaikeuksia tunnistaa paikkoja ja hahmottaa tilaa, aikaa ja esineitä. Muistiystävällisessä ympäristössä korostuvat ympäristön selkeyden, kiireettömyyden ja helpon hahmotettavuuden vaatimukset. Onkin järkevää kehittää ympäristöjä siten, että muistiystävällisyyden ja ikäystävällisyyden suunnittelukehykset yhdistetään jo alusta pitäen.

Iäkkäät ja muistisairaat ovat osa paikallista yhteisöä

Ikä- ja muistiystävällisissä ympäristöissä iäkkäitä ja muistisairaita ihmisiä arvostetaan yhdenvertaisina asukkaina, jotka saavat tuntea kuuluvansa paikalliseen yhteisöön. Ikäystävällisessä asuinympäristössä ikäihmisten on mahdollista toimia, vaikka liikkuminen ja muu toimintakyky sekä aistien toiminta heikkenisivät.

Ikäystävällisissä ympäristöissä ikääntyneiden tarvitsemia palveluja on tarjolla riittävästi ja palvelut ovat helposti saavutettavia. Ikäihmisille on myös tarjolla toimintaa, harrastuksia ja ylisukupolvisia kohtaamisia, jotka tuottavat myönteisiä elämyksiä, herättävät kiinnostusta sekä kannustavat yhteisöllisyyteen ja ylläpitämään sosiaalisia suhteita. Tällaisessa ympäristössä ikääntyvien on mahdollista pysyä pitkään aktiivisina ja itsenäisinä sekä asua toiveidensa mukaisesti omassa kodissaan ja itselle tutussa asuinympäristössä.

”Orimattilan omat 65+-kirjastopalvelut”-hankkeen ajatuksena on, että Orimattilan kirjasto olisi juuri sellainen turvallinen, ikäystävällinen paikka ja toimija, joka tarjoaisi 65+-vuotiaille saavutettavia palveluja ja myönteisiä, heidän omien toiveidensa mukaisia elämyksiä.

Mitä on ikäsyrjintä?

Se, miten puhumme 65+-vuotiaistamme, ikääntyneistä aikuisista, vaikuttaa siihen millaista kohtelua he saavat yhteiskunnassa. Puheissamme me usein ”vanhustamme” ja sitä myöten toiseutamme ikääntyneitä, etenkin vanhoista vanhimpia, joiden tilanteeseen meidän on vaikea samaistua. Tällainen toiseuttaminen ajatuksissa ja puheissa on ikäsyrjintää.

Käytännössä ikäsyrjintä näkyy ilman hyväksyttävää perustetta asetettuina ikärajoina. Esimerkiksi jos lääkärikeskus lakkauttaa 70 vuotta täyttäneiden lääkärien ammatinharjoittajasopimukset ilman yksilöllistä arviointia tai 65 vuotta täyttäneet eivät voi hakeutua yhdistyksen vastuutehtäviin, on kyseessä ikäsyrjintä.

Räikeimmin ikärasismi näkyy sosiaali- ja terveyspalveluissa, kun ikääntyneet eivät saa heille lain mukaan kuuluvia kuntoutus- ja terapiapalveluja, kuten vaikkapa omaishoidon tukea. Tai kun 65+-vuotias ei enää ikänsä takia saa kunnallisia mielenterveyspalveluja, vaikka ikääntyessä eteen tulee useita suuria elämänmuutoksia ja luopumisia, joissa ihminen voisi tarvita ammattilaisen apua.

Vuoden 2014 yhdenvertaisuuslaki kieltää ikään perustuvan syrjinnän. Ikään perustuva erilainen kohtelu sen sijaan ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin, sillä on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeansuhtaisia. Kohtelu, jolla on perus- ja ihmisoikeuksien kannalta hyväksyttävä tavoite, kuten tasa-arvoisuutta tavoittelevilla hakeutuvilla ja räätälöidyillä kirjastopalveluilla on, ei vaadi lakisäätelyä. Tällaista kohtelua ovat esimerkiksi palveluntarjoajien alennukset eläkeläisille.

Orimattilan kirjasto hyvän ikääntymisen asialla  

”Orimattilan omat 65+ -kirjastopalvelut” -hanke pyrkii omalta osaltaan teemavuoden hyvää ikääntymistä mahdollistaviin tavoitteisiin: luomaan ikäystävällisempiä kirjastotiloja ja palvelemaan ikääntyneitä ja ikääntyviä kuntalaisia entistä tasapuolisemmin. Koska ikäihmiset ovat ikääntymisen kokemusasiantuntijoina itse parhaita muutoksen tekijöitä omissa asioissaan, kysymme heiltä.

Korottakaa äänenne, orimattilalaiset ikäihmiset, Orimattilan kirjasto kuuntelee!

Lähteet:

Aikuiskasvatus. Ikääntyneet aikuiset – uuden oppijoita vai turha kuluerä? - Aikuiskasvatus : Aikuiskasvatus

Finlex. Yhdenvertaisuuslaki 1325/2014 - Säädökset alkuperäisinä - FINLEX ®

Muistiliitto. Muistiystävällinen ympäristö ja turvallisuus :: Muistiliitto

THL. Muistisairauksien yleisyys - THL

WHO. UN Decade of Healthy Ageing (who.int)

Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Ikäsyrjintä | Yhdenvertaisuusvaltuutettu (syrjinta.fi)

Ympäristöministeriö. YO_2018_Muisti_ja_ikaystavall_asuminen_WEB.pdf (valtioneuvosto.fi)

  

Orimattilan omat 65+ -kirjastopalvelut